| Ota yhteyttä

Voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostitse kuluttajapalvelu@fi.nestle.com tai puhelimitse 0800-06161.

| WHO:n suositus

Pilttipiiri

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä 6 kuukauden ikään saakka. Piltti tukee tätä näkemystä täysin, samoin kuin imetyksen jatkamista monipuolisen kiinteän ruoan ohessa neuvolan ohjeiden mukaisesti.

Jatka

Lapsen tarvitsemat kivennäisaineet

Kaikki kivennäisaineet ovat elimistölle tärkeitä, mutta niiden määrä ja tarve vaihtelevat. Joitakin kivennäisaineita on elimistössä vain häviävän pieniä määriä. Niitä kutsutaan hivenaineiksi. Kullakin kivennäisaineella on omat tärkeät tehtävänsä, eivätkä ne pysty korvaamaan toisiaan.

Kalsium 

Kalsium on kivennäisaine, jota elimistö sisältää eniten. Noin kilo aikuisen ihmisen vartalonpainosta on kalsiumia, josta suurin osa varastoituu luustoon. Eniten kalsiumia varastoituu nopean kasvun kausina, kuten puberteetin aikana. D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä elimistöön. Lue lisää kalsiumista

Tehtävä: Kalsiumin tärkein tehtävä on muodostaa ja ylläpitää luustoa. Kalsium edistää myös hermoston toimintaa ja veren hyytymistä. 

Kalsiumia sisältävät elintarvikkeet: Tärkeimpiä kalsiuminlähteitä ovat maito ja maitotuotteet, kuten juustot, jogurtit ja viilit. Lisäksi kalsiumia on vihreissä lehtivihanneksissa ja sardiineissa (koska ne syödään ruotoineen).

Natrium 

Natriumkloridista arkipuheessa käytettyjä nimityksiä ovat suola, merisuola, keittosuola ja pöytäsuola. Liian suuri suolan (natriumin) saanti on pahempi ongelma kuin liian vähäinen saanti, sillä liika suola aiheuttaa korkeaa verenpainetta. Suomalaiset syövät noin 7–9 grammaa suolaa vuorokaudessa, kun aikuisen tavoitetaso on enintään 5 grammaa vuorokaudessa. Vauvojen munuaiset eivät ole vielä täysin kehittyneet eivätkä ne siksi pysty käsittelemään liiallista suolaa. Siksi alle vuoden ikäisen lapsen ruokaan ei pidä lisätä suolaa lainkaan.

Tehtävä: Natrium edistää elimistön neste- ja happo-emästasapainoa sekä lihasten ja hermoston toimintaa.

Natriumia sisältävät elintarvikkeet: Tärkeimpiä natriumin lähteitä ovat ruokasuola, juustot ja runsassuolaiset elintarvikkeet.

Rauta 

Rautaa on elimistön jokaisessa solussa. Sitä on veressä hemoglobiinin muodossa, mutta rautaa varastoituu elimistöön muillakin tavoilla. Aikuisen kokonaisrautavarasto on 3–4 grammaa eli suunnilleen kahden tuuman naulan verran.

Ihmisten tavallisin ravintoperäinen puutossairaus lieneekin raudanpuute. Raudanpuute aiheuttaa väsymystä, kalpeutta, heikotusta ja päänsärkyä. Vakava raudanpuute aiheuttaa anemiaa, mutta jo liian pieneksi vähentynyt rautavarasto aiheuttaa oireita.

Joillakin pienillä lapsilla voi esiintyä raudanpuutteen esiastetta. Jos lapsi saa ravinnosta liian vähän rautaa, hän väsyy, hänestä tulee kalpea ja hän sairastuu helpommin.

Alle puolivuotiailla lapsilla raudanpuute on harvinaista. Tämä johtuu osittain siitä, että lapsella on syntyessään rautavarasto, ja osittain siitä, että äidinmaidon sisältämä pieni rautamäärä imeytyy helposti vauvan elimistöön. Noin 50 % äidinmaidon sisältämästä raudasta voi imeytyä elimistöön. Toisinaan keskosvauvat saattavat tarvita rautalisää, sillä heidän rautavarastonsa eivät ole ehtineet täyttyä ennen syntymää.

Lue lisää raudasta.

Tehtävä: Rautaa on monissa entsyymeissä, joten sillä on monia tehtäviä. Tärkein niistä on hapen kuljettaminen elimistössä.

Rautaa sisältävät elintarvikkeet: Veriletut, liha, maksa, tumma leipä, vihreät vihannekset ja pavut. Puurot, joihin on lisätty rautaa.

 

Lapsen tarvitsemat kivennäisaineet

Sinkki 

Sinkinpuute on harvinaista Suomessa. Sinkinpuutteen tyypillisiä oireita lapsilla ja nuorilla ovat kasvun, immuunipuolustuksen ja haavojen paranemisen heikentyminen. Sinkin imeytymistä heikentää fytiinihappo, jota on täysjyväjauhoissa. Pitkä nostatusaika (esimerkiksi hapantaikinan valmistuksessa) auttaa elimistöä saamaan sinkkiä leivästä paremmin.

Tehtävä: Sinkkiä on mm. monissa entsyymeissä, jotka kuljettavat hiilidioksidia, muodostavat geenejä, vaikuttavat ravintoaineiden aineenvaihduntaan. 

Sinkkiä sisältävät elintarvikkeet: Hyviä sinkinlähteitä ovat liha, täysjyväviljatuotteet, maito ja maitotuotteet. 

Jodi 

Jodinpuutetta pidetään maailmanlaajuisesti struuman tavallisimpana aiheuttajana. Jodinpuutosstruuma on kuitenkin Suomessa erittäin harvinainen sairaus.

Tehtävä: Jodia on kilpirauhasen muodostamissa aineenvaihduntahormoneissa. Se vaikuttaa ruumiinlämmön säätelyyn sekä keskushermoston kehittymiseen sikiöaikana ja kahden ensimmäisen elinvuoden aikana.

Jodia sisältävät elintarvikkeet: Vaihtelevia määriä jodia sisältävät merikalat, äyriäiset, jodioitu suola ja maito. Äidinmaidon jodipitoisuus riippuu äidin ravinnosta saaman jodin määrästä.

Kalium 

Kalium ja kalsium muistuttavat nimeltään toisiaan, mutta niillä on täysin erilaiset tehtävät.

Tehtävä: Elimistön neste- ja happo-emästasapainon säätelystä vastaavat yhdessä kalium ja natrium. Kalium edistää myös hermoston ja lihasten normaalia toimintaa.

Kaliumia sisältävät elintarvikkeet: Kaliumia on monissa elintarvikkeissa, mutta tärkeitä lähteitä ovat peruna, hedelmät, vihannekset, maito ja juusto.

Seleeni 

Elintarvikkeiden seleenipitoisuus riippuu viljelymaan seleenipitoisuudesta. Siksi eri maissa tuotettujen elintarvikkeiden seleenipitoisuuksissa on eroja. Suomen maaperän katsotaan sisältävän vähän seleeniä. Sen takia seleenipitoisia lannoitteita käytetään Suomessa tavanomaisessa viljelyssä. Luomutuotteiden seleenipitoisuus on pienempi kuin tavanomaisesti viljellyissä tuotteissa.

Tehtävä: Seleeni suojaa soluja vapailta radikaaleilta ja vaikuttaa immuunipuolustuksen tehokkuuteen. 

Seleeniä sisältävät elintarvikkeet: Kala, äyriäiset, kananmuna ja sisäelimet. Lihan ja maidon sisältämän seleenin määrä riippuu eläimen rehun seleenipitoisuudesta.  

Magnesium 

Magnesiuminpuutetta voi esiintyä monien sairauksien yhteydessä, mutta sitä ei tavallisesti esiinny liian vähäisen saannin vuoksi. 

Tehtävä: Hermosto ja lihakset tarvitsevat magnesiumia. Monien muiden hivenaineiden tavoin magnesiumia on monissa entsyymeissä.

Magnesiumia sisältävät elintarvikkeet: Hyviä lähteitä ovat pinaatti, pavut ja muut vihreät vihannekset. Pähkinöissä, viljoissa, kalassa, lihassa, hedelmissä ja vihanneksissa on myös jonkin verran magnesiumia.