| Ota yhteyttä

Voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostitse kuluttajapalvelu@fi.nestle.com tai puhelimitse 0800-06161.

| WHO:n suositus

Pilttipiiri

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä 6 kuukauden ikään saakka. Piltti tukee tätä näkemystä täysin, samoin kuin imetyksen jatkamista monipuolisen kiinteän ruoan ohessa neuvolan ohjeiden mukaisesti.

Jatka

Lapset ja ylipaino

Ylipainosta ja lihavuudesta on tullut tavallinen ongelma lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Aiheesta onkin keskusteltu viime aikoina paljon. Ylipainoisuus ja lihavuus erotetaan tavallisesti toisistaan. Lihavuudella tarkoitetaan voimakasta ylipainoa. Aikuisen katsotaan olevan ylipainoinen, jos hänen painoindeksinsä on yli 25. Lihavaksi katsotaan aikuinen, jonka painoindeksi on yli 30. Painoindeksiä käytetään enenevässä määrin myös lasten ylipainon ja lihavuuden määrittämiseen. Lasten raja-arvot ovat kuitenkin erilaiset. Lisäksi lasten painoindeksin raja-arvot muuttuvat jatkuvasti ja vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. Jos sinua mietityttävät raja-arvot ja painokäyrät, käänny neuvolan, kouluterveydenhoitajan tai lääkärin puoleen.

Painoindeksi = paino (kg) / pituuden neliö (m2)

Mitä tapahtuu?

Perimällä on suuri vaikutus ihmisen ylipainoisuuteen, mutta pelkät geenit eivät tee kenestäkään lihavaa.  Perimä saattaa saada aikaan taipumuksen lihoa, mutta ylipainoisuus riippuu kuitenkin aina siitä, miten syömme, juomme ja liikumme. Ylipainoisten tai lihavien vanhempien lapsilla on kohonnut ylipainon riski. Arkielämämme tuo ylipainoon taipuvaisille lapsille monia ongelmia: Syötävää on jatkuvasti saatavilla. On helppoa olla fyysisesti passiivinen. Ohjaamme televisioita kaukosäätimillä, nousemme kerroksiin liukuportailla, istumme tietokoneen ääressä ja kuljetamme lapsia harrastuksiin autolla.

Jokainen lapsi on tärkeää nähdä yksilönä. Toiset lapset ovat fyysisesti hyvin passiivisia ja tarvitsevat tukea aktiivisemman elämäntavan luomiseen. Toisilla lapsilla on hyvä ruokahalu, ja he syövät niin kauan kuin ruokaa on esillä. Siksi he tarvitsevat apua ruoan saannin rajoittamisessa. 

Milloin on syytä huolestua?

Pienillä lapsilla lievä tukevuus ei välttämättä ole ongelma, mutta sekä vanhempien että neuvolan kannattaa tarkkailla lapsen pituuden ja painon kehitystä. Koska ylipainoisten tai lihavien vanhempien lapset ovat alttiita ylipainolle, lasten ruokailu- ja liikuntatottumusten luomisessa kannattaa olla tarkkana. Tällöin lapsi voi kasvaa painoonsa sopivaksi. Lapsi siis kasvaa pituutta, kun taas paino nousee hitaammassa tahdissa.

Hyvien valintojen tukeminen

Aikuisten vastuulla on tarjoilla lapselle terveellistä ruokaa järkeviin aikoihin ja miellyttävässä muodossa. Lapsen ruokahalu saattaa ohjailla sitä, kuinka paljon hän syö. Poikkeuksiakin on: osa lapsista voi syödä paljon ja usein. Tästä ei tarvitse huolestua useimpien lasten kohdalla, mutta jos lapsen paino alkaa nousta, tiettyjä ruoka-aineita kannattaa alkaa rajoittaa ja tarjota enemmän kuin toisia. Sama koskee myös välipaloja. Aseta tarjolle sellainen määrä voileipiä, joka riittää juuri sopivasti kaikille pöydän ääressä olijoille, mutta tarjoile runsaasti porkkana-, kurkku- ja paprikatikkuja sekä hedelmänpaloja. Tärkeintä on rajoittaa virvoitusjuomien, makeisten, jäätelön, kakkujen, keksien, mehun ja vastaavien saantia. 

Hyvät tavat – rohkeutta olla lyhytkestoisesti epäsuosittu

Hyvien tapojen opettelu on itse asiassa yhtä yksinkertaista kuin pahojenkin tapojen opettelu, mutta se herättää aluksi usein vastustusta. Parasta on luonnollisesti, jos ei koskaan opetakaan lasta syömään sokeroituja muroja, juomaan mehua janoon, syömään jäätelöä välipalaksi tai makeisia kaupassa. Kaikki tämä on meille tuttua asiaa, mutta aina emme siinä onnistu. Kun alkuun kuitenkin pääsee, loppu sujuu paremmin. Tapoja voi aina muuttaa. Koko perheellä tulisi olla tavalliset järkevät ruokavalinnat. Syitä voivat olla lapsen ylipaino, hammasterveys, mieliala, ravinnon saanti tai taloudelliset seikat. Onnistuminen on helpompaa, kun ottaa asian kerrallaan, jotta muutoksesta ei tule liian mullistava. Esimerkki: ”Tästä lähtien syömme jäätelöä vain lauantaisin.” 

Ruokailuajat

Säännöllisen ruokailurytmin ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Hyväksi havaittu malli käsittää aamiaisen, lounaan ja päivällisen sekä pari välipalaa. Ateriat kannattaa mahdollisuuksien mukaan syödä samoihin aikoihin niin arkena kuin viikonloppuisinkin, ja napostelua aterioiden välillä kannattaa välttää. On tärkeää erottaa selkeästi toisistaan välipalat ja napostelu. Välipala on ateria. 

Aamiainen – hyvä alku

Aamiaisesta pitäisi saada polttoainetta moneksi tunniksi. Eri lasten aamiaiset voivat toki olla hyvin erilaisia. Halutessasi voit tarjoilla lapselle saman aamiaisen joka päivä. Kun päivän muut ateriat ovat vaihtelevia, lapsi saa riittävästi eri ravintoaineita. Tässä on hyvän aamiaisen kaava:

  • Maito, viili tai jogurtti
  • Puuro, murot tai leipä margariinin ja leikkeleiden kanssa
  • Hedelmä, marjoja, mehua, vihanneksia 

Lautasmalli

Lautasmalli on hyvä apuväline lounaan ja päivällisen koostamiseen. Vihanneksia voi olla lämpimässä ruoassa, kuten padoissa ja keitoissa, mutta monet lapset pitävät enemmän raaoista vihanneksista, kuten kirsikkatomaateista, paprika-, kurkku- ja porkkanatikuista sekä kukka- ja valkokaalin paloista.

Hyvien välipalojen suunnittelu

Yhdestä kahteen välipalaa päivässä riittää tavallisesti (eikä aterioiden välissä pidä napostella – se on haitaksi sekä hampaille, painolle että ruokahalulle). Välipala on ateria ja vaatii suunnittelua. Tukevaksi välipalaksi voi tarjota esimerkiksi maitoa ja leivän ja/tai hedelmän tai jogurttia ja muroja ja/tai hedelmän tai marjoja. Kevyeksi välipalaksi riittää usein hedelmä.

Juomiin kannattaa kiinnittää huomiota

Vesi on hyvä janonsammuttaja ja paras valinta aterioiden välillä ja ruokajuomanakin.

Noin 5 desilitrasta maitoa, viiliä tai jogurttia päivässä lapsi saa tarvitsemaansa ravintoa (ja kalsiumia). Maitotuotteita voi tarjota aamiaisella ja välipaloilla sekä osalla lounaista ja päivällisistä.

Virvoitusjuomat, mehut ja mehukeitot sisältävät noin 5–6 palan verran sokeria lasillista kohden. Niistä saa turhia kaloreja, jotka eivät täytä. Siksi niitä on järkevintä tarjoilla vain harvoin, esimerkiksi kerran viikossa. Mehu on toki virvoitusjuomia terveellisempää mutta sisältää runsaasti energiaa. Siksi vesi juomaksi ja kokonainen hedelmä ovat mehua parempi vaihtoehto.

Fiksu suunnittelu helpottaa arkea

  • Pieni suunnittelu helpottaa ruokailua huomattavasti, mutta suunnittelu kannattaa tehdä itselle sopivalla tavalla. Tässä on muutama ehdotus, jotka voivat auttaa järkevään syömiseen:
  • Suunnittele viikon ruoat etukäteen – tee ruokalista, pohdi viikon eri päiviä, mitä on kaapissa, mikä vaatii valmistusta ja vastaavia asioita.
  • Ostoslista tekee ruokien valinnasta suunnitelmallisempaa ja vähentää heräteostoksia.
  • Pidä valmiita ruokia pakastimessa, jotta saat nopeasti hyvän aterian pöytään. Pataruoat ja ruokaisat keitot sopivat hyvin pakastettaviksi.
  • Mieti jokaisen päivän ruoka. Viikon ruokalista toimii monilla.
  • Jos saatavilla on hyviä hedelmiä ja vihanneksia, niitä tulee helposti lisättyä pääaterioille ja välipaloille paloina tai tikkuina.
  • Jos kaapit eivät pursua kakkuja, keksejä, virvoitusjuomia ja jäätelöä, herkkujen syömistä on helpompi rajoittaa. Silloin riitojenkin määrä saattaa vähentyä. 

Pidä ruutuaika kurissa

Kun lapsen televisionkatselu- ja tietokoneaikaa rajoitetaan hän liikkuu automaattisesti enemmän. Hän keksii muuta tekemistä, johon yleensä kuuluu liikkumista. 

Liikunta

Kaikki liikkuminen on hyvästä! Liikkumisen ei tarvitse olla järjestettyä urheilua. Runsas arkiliikunta – käveleminen tai pyöräily joka paikkaan – voi riittää. Anna lapselle mahdollisuus jo varhain löytää liikkumisen ilo: lähtekää tutkimusretkelle lähimpään metsään, leikkikää piilosta, potkikaa palloa.

Liikkuvat vanhemmat huolehtivat yleensä myös lastensa liikkumisesta. Pohtikaa, millaisen elämän te haluatte. Miten kuljette päiväkotiin? Entä kauppaan? Varatkaa liikkumiseen lapsen kanssa enemmän aikaa, jotta yhteisestä ajasta ei tule stressaavaa. Yhdessä tekeminen, tutkiminen ja liikkuminen on hauskaa. Voitte rakentaa majan, leikkiä liikuntaleikkejä, uida, pelata palloa tai lähteä katsomaan kovakuoriaista tai kukkaa pienen matkan päähän. 

Ruoka on ruokaa

Syöminen on perustarve, joka huolehtii riittävästä ravinnon ja energian saannistamme. Syömällä voi myös lohduttaa itseään, torjua tylsyyttä ja rentoutua. Tällainen syöminen on huolestuttavaa, jos on taipuvainen lihomiseen. Erilaisissa tilanteissa syömisestä tulee helposti tapa. Siksi on järkevää tarjoilla ruokaa vain aterioiden yhteydessä eikä antaa lapselle jäätelöä mielipahaan tai nauttia päiväkahveja pullan kera vain, koska on tylsää.

Riittävästi ruokaa

Lähes kaikki lapset syövät riittävästi, kun heille tarjotaan hyvää ruokaa hyviin aikoihin, he liikkuvat riittävästi ja makeiden herkkujen määrä pidetään minimissä. Osa lapsista kuitenkin pitää ruoasta niin paljon, että he syövät niin kauan kuin ruokaa on tarjolla. Tällöin ruoka kannattaa annostella valmiiksi (esimerkiksi yksi voileipä jokaiselle välipalaksi tai yhdestä kahteen annosta ruokaa perheelle).

Lapsi on hyvä tehdä tietoiseksi siitä, että ruoan pitää riittää koko perheelle. Aterioiden aloittaminen porkkana- tai paprikatikuilla, kukkakaalin tai hedelmien paloilla, jotka vaativat pureskelua, voi myös helpottaa sopivan ruokamäärän syömistä.

Mikä sopii teille?

Tässä on joitakin kysymyksiä teille vanhemmille pohdittavaksi yhdessä:

  • Millaista suunnittelua toimivien ruokailu- ja liikuntatottumusten luominen vaatii?
  • Mitä söisimme aamiaiseksi?
  • Miten koostamme hyviä annoksia lautasmallin mukaan?
  • Välipalat – kuinka monta, mitä tarjotaan ja miten voimme suunnitella?
  • Kuinka usein ja kuinka paljon nautimme herkkuja, kuten makeisia, virvoitusjuomia, keksejä, pullaa ja vastaavia? Lauantaikarkit vai ei?
  • Mikä on sopiva määrä ruokaa? Yksi annos? Tuleeko ruokaa syötyä helpommin sopiva määrä, jos ruoka annostellaan valmiiksi sen sijaan, että padat ja kattilat olisivat pöydässä?
  • Miten huolehdimme riittävästä liikunnasta?