| Ota yhteyttä

Voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostitse kuluttajapalvelu@fi.nestle.com tai puhelimitse 0800-06161.

| WHO:n suositus

Pilttipiiri

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä 6 kuukauden ikään saakka. Piltti tukee tätä näkemystä täysin, samoin kuin imetyksen jatkamista monipuolisen kiinteän ruoan ohessa neuvolan ohjeiden mukaisesti.

Jatka

Lapset ja maku

Opeta lapsesi maistamaan

Siirtyminen pelkästä maidosta kiinteään ruokaan on suuri ja jännittävä askel lapsellesi. Se on myös sinulle vanhempana hauskaa seurattavaa – ensimmäisestä pienestä soselusikallisesta ensimmäiseen itsenäiseen syöntikertaan. Jotta siirtyminen ja sopeutuminen kaikkiin näihin uusiin makuihin ja koostumuksiin sujuisi mahdollisimman helposti ja olisi jännittävä seikkailu, voi olla hyvä tietää, miten makuaisti toimii, kasvaa ja kehittyy.

Kaikki alkaa jo vatsassa

Viidennen raskauskuukauden tietämillä lapsen kielen makusilmut alkavat kasvaa, ja joidenkin tutkijoiden mielestä lapsen makumieltymykset alkavat kehittyä jo tässä vaiheessa. Mieltymyksiin vaikuttaa äidin ruokavalio, sillä makuaineet liukenevat lapsiveteen. Tämä makuvaikutus jatkuu imetyksen aikana, sillä äidin ruokavalio vaikuttaa jossakin määrin myös äidinmaidon makuun. Sanonta kahden edestä syömisestä saakin yhtäkkiä aivan uusia ulottuvuuksia, eikö totta? Kun sinä syöt jotakin hyvää, myös vatsassasi oleva vauva saa makuelämyksen.

Kulttuuriperäinen maku

Lapset voivat oppia pitämään lähes mistä tahansa. Voimakkaimmin lapsen makuun vaikuttaa se, mitä ympäristö syö ja arvostaa. Eniten lapsen makuun vaikuttavat kodin ruokamieltymykset ja -tottumukset. Vaikka osa lapsen makumieltymyksistä onkin synnynnäistä ja osa muotoutuu miten raskaus ja ruokavalio toimivat yhdessä, suurin osa lapsen mieltymyksistä muotoutuu perheessä opittujen maistelujen kautta. Ole kuitenkin valmis hyväksymään, että lapsen lempimaku muuttuu useita kertoja.

Kaikkiruokainen pieni

Me ihmiset olemme kaikkiruokaisia. Meidän on syötävä monipuolisesti, jotta saamme kaikkia tarvitsemiamme ravintoaineita. Se tarkoittaa, että voimme sopeuttaa toimintaamme huomattavasti erilaisten edellytysten mukaan riippuen siitä, mitä ruokalistallamme on ja mistä pidämme. Se on myös johtanut kaikkiruokaisen paradoksiin – uteliaisuuteen, joka saa meidät maistamaan kaikkea uutta, ja turvallisuudenhakusuuteen, joka saa meidät pitäytymään tutussa ja turvallisessa. Se, kumpi pyrkimyksistä on vallitseva, vaihtelee ihmisestä toiseen mutta myös ikäkausittain. Pienten lasten vanhempien on hyvä tiedostaa tämä, sillä lapsesi kamppailee myös uteliaisuuden ja epäileväisyyden välillä. Kyseessä on eloonjäämisvaisto, joka voi joskus olla lapsilla voimakkaampi kuin aikuisilla, mikä on evoluution näkökulmasta järkeenkäypää. Noin kahden vuoden ikään asti useimmat lapset ovat varsin uteliaita ja avoimia uusille asioille. Sen jälkeen heille tulee nk. neofobinen kausi. Neofobia tarkoittaa uusien asioiden pelkoa. Jos olet tietoinen siitä, että kyseessä on vain ohimenevä vaihe, tämä haastava jakso voi sujua helpommin. Ole kärsivällinen ja anna lapsellesi aikaa. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan esitellä lapselle uusia makuja peräkkäin ja vain yksi maku kerrallaan.

Makusilmu – mikä se oikeastaan on?

Nimi johtuu siitä, että kyseessä on sipulin näköinen silmu, joka on piilossa kielen sisällä siten, että sen yläosa, makuhuokonen, nousee ylös kielen pinnasta. Makusilmu sisältää makusoluja, jotka tunnistavat yhden yksittäisen perusmaun: makean, suolaisen, happaman, karvaan tai umamin. Makusilmut uusiutuvat jatkuvasti, ja yhden makusilmun elinikä on noin kaksi viikkoa.  Aikuisella ihmisellä on noin 4 000–10 000 makusilmua, mutta lapsella on vielä enemmän. Makusilmujen määrä voi vaihdella yksilöllisesti paljonkin.  Siksi on tärkeää, että tarjoat lapselle miedon makuista ruokaa, joka sopii hänelle sekä sisällöltään että mauiltaan. Kerromme myöhemmin makusilmujen toiminnasta.

Makusilmujen kehitys

Syntymästä noin 6–7 kuukauden ikään asti lapsi on eniten mieltynyt makeisiin makuihin. Noin 8–10 kuukauden iässä hän alkaa kiinnostua myös suolaisista mauista. Noin 1 vuoden ikään mennessä useimmat lapset eivät osoita suurta kiinnostusta happamia tai karvaita makuja kohtaan vaan sysäävät ne syrjään.

Milloin on aika tarjota maisteluannoksia?

Siirtymiskausi äidinmaidosta tai korvikkeesta kiinteään ruokaan on tärkein ja helpoin ajankohta johdattaa lapsi makujen maailmaan. Lapsi on tässä iässä utelias maistelemaan erilaisia makuja ja koostumuksia ja maistaa mielellään lähes kaikkea, mitä tarjoat. Nyt lapselle kannattaa tarjota paljon eri makuja. Maistelussa kannattaa kuitenkin olla järjestelmällinen, jotta lapselle ehtii muodostua mieltymys tiettyyn makuun. Esittele uusia makuja yksi kerrallaan ja pidä mielessä, että lapsi saattaa tarvita useita kertoja, ennen kuin hän oppii pitämään uudesta mausta.

Makuseikkailu – lapsen ehdoilla

Pidä mielessä, että ruokamieltymyksiimme vaikuttavat muutkin seikat kuin pelkkä maku. Ruoan lämpötilalla ja koostumuksella on suuri vaikutus, samoin kuin visuaalisella puolella. Tämä koskee myös lapsia. Väri, muoto ja esillepano voivat olla ratkaisevassa asemassa pikku herkuttelijalle. Muista kuitenkin, että lapsesi ruoansulatusjärjestelmä on täysin kehittynyt vasta noin 2 vuoden iässä, joten noudata tarkasti ikäsuosituksia ja lapsen omia merkkejä. Lapsesi ruoansulatusjärjestelmä on paljon herkempi kuin omasi.

Maisteluannoksia voi alkaa antaa aikaisintaan 4-5 kuukauden iässä, mutta niiden tulee olla hyvin pieniä, ei kokonaisia aterioita. Ne eivät saa korvata imetystä eivätkä kilpailla sen kanssa. Noin 4–5 kuukauden ikäisenä lapsen lihashallinta ja tasapaino ovat kehittyneet jonkin verran. Synnynnäinen refleksi, joka saa lapsen työntämään kielen ulos, kun jotakin menee hänen suuhunsa, alkaa hävitä. Lapsi oppii muotoilemaan kielellä ruoasta nieltävän kokoisia annoksia. 

Lapset ja maku

Millaista ruoan pitäisi olla?

Kun lapsesi alkaa maistella kiinteää ruokaa, ruoan tulee olla helposti nieltävissä. Koostumus ei saa olla liian kiinteä mutta ei liian löysäkään. Koska lapsen vatsa ei vielä ole tottunut muuhun kuin äidinmaitoon, maisteluannosten tulee olla mietoja ja lempeitä. Tuttu maku tuo lapselle turvaa! Siksi maisteluannoksiin kannattaa sekoittaa äidinmaitoa tai korviketta. Näin koostumuksesta saa riittävän löysän ja ruokaan tutun maun.

Näin syötät lastasi

Lapsesi tarvitsee aikaa uudenlaiseen ruokailuun. Pienikokoinen lusikka auttaa usein. Älä koskaan pakota lusikkaa suljettuun suuhun. Töpöttele lusikasta ruokaa huulille, jotta lapsi voi nuolla ja maistella ruokaa siitä. Lapsen tulee oppia käyttämään huuliaan ja kieltään ruoan nielemiseen. Jos lapsi työntää ruoan suustaan ulos, se ei yleensä tarkoita, että hän ei pidä siitä. Se vain johtuu siitä, että lapsi ei tiedä, mitä tällaiselle ruoalle pitäisi tehdä.

HUOMAA: Lapsesi ruokahalu – aivan kuten omasikin – vaihtelee päivästä toiseen. Tarkkaile lapsen tarpeita ja sovita lapsen ruokailu kunkin päivän tarpeisiin. Vaikka lapsi ei huolisi porkkanasosetta tiistaina lainkaan, hän saattaa vetäistä annoksen yhdessä hujauksessa torstaina.

Millä aterialla uusia makuja on paras tarjota?

Se riippuu hieman tarjottavasta mausta. Millä aterialla olisit itse vastaanottavaisin uusille mauille? Useimmat aikuiset vastaavat lounaalla tai päivällisellä. Silloin on usein virkeä eikä yhtä nälkäinen kuin aamulla. Sama koskee lapsia.

Aika upottaa hampaat?

Vastasyntynyt vauva ei pysty nielemään vapaaehtoisesti mitään muuta kuin maitoa. Vauvan synnynnäinen refleksi saa hänet sylkemään ulos kaiken muun suuhun menevän. Pureskelemaan ja nielemään oppiminen on prosessi, joka alkaa noin 4–5 kuukauden iässä ja jonka kehittyminen etenee hieman eri tahdissa eri lapsilla, mutta on yleensä täysin kehittynyt 1 vuoden ikään mennessä. Tänä aikana on tärkeää olla varovainen, jotta lapsi ei saa suuhunsa isoja ruokapaloja, jotka voivat jäädä kurkkuun, mutta samalla ruokkia hänen haluaan oppia.

Hyvät tavat tarttuvat

Lapsesi peilaa itseään sinusta ja rakastaa matkimista. Siksi lapsesi ei noudata hyvää esimerkkiäsi heti eikä joka kerralla, mutta ajan mittaan muun perheen hyvä tavat ovat tarttuneet ja lapselle kehittyy hyvä maku ja näkemys ruoasta.

Lapsesi matkii sinun ruokapöydässä osoittamaasi innostusta ja ruokahalua. Kokeile vaikka, miten sinun hymysi ruoka-annoksen yhteydessä tarttuu lapseen.

Minä itse?

Ruokailutilanteeseen voi liittyä monenlaisia tunteita, ja lapsi voi selkeästi haluta osoittaa oman tahtonsa. Älä koskaan pakota lasta syömään. Jos lapsi nirsoilee, anna hänen maistella itse sormin tai hyvällä lusikalla. Sotku syntyy, mutta toisaalta itse syöminen kuuluu lapsen motoristen taitojen kehittymiseen. Ei aikaakaan, kun hän jo hallitsee lusikan käytön.

Älä tee aterioista valtataisteluja tai draamaa.

Vaihtelu ja järjestelmällisyys?

Kun lapsi kohtaa uusia makuja ja ruokia, hän ei välttämättä pidä niistä heti. Syytä huoleen ei ole. Tavallisesti sanotaan, että tottuminen uuteen makuun vie 10–20 maistamiskertaa. Tarjoa vaihtelevia ruokia ja tarkkaile lapsen reaktioita ruoan makuun, lämpötilaan ja koostumukseen. Noudata tarkasti ruokien ikäsuosituksia ja ole kärsivällinen, niin lapsestasi kyllä kasvaa pesunkestävä herkkusuu.

 

Lapsesi ja koostumukset – pikaopas

4–5 kuukauden iässä – vain makuannoksia, ei saa kilpailla imetyksen kanssa

Mietoja makuja sisältävät soseet pieninä annoksina – uteliaisuuden tyydyttämiseksi. Maistelua helpottaa, kun maisteluannokseen sekoittaa äidinmaitoa.

6 kuukauden iässä

Tästä iästä lähtien imetys tai korvike tarvitsee täydennykseksi muuta ruokaa. Aterioiden ja makujen tulee olla yksinkertaisia, mietoja ja huolellisesti soseutettuja.

7–8 kuukauden iässä

Nyt ruoan koostumus voi olla hieman karkeampaa. Tässä iässä lapselle tulee usein hampaita ja ikenet kutiavat.

9-11 kuukauden iässä

Nyt lapselle voi tarjota pieniä annoksia perunaa ja pastaa, pieniä paloja pureskeltavaksi sekä kevyttä puruvastusta. Kalan ja lihan tulee yhä olla hienoksi jauhettua, sillä niiden pureskeleminen on liian raskasta.

12 kuukauden iästä eteenpäin

Nyt lapsesi ruoka voi sisältää pieninä paloina kaikkia ruoka-aineita sekä enemmän makuja. Koon ja kovuuden tulee kuitenkin sopia lapsen ikään.