| Ota yhteyttä

Voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostitse kuluttajapalvelu@fi.nestle.com tai puhelimitse 0800-06161.

| WHO:n suositus

Pilttipiiri

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä 6 kuukauden ikään saakka. Piltti tukee tätä näkemystä täysin, samoin kuin imetyksen jatkamista monipuolisen kiinteän ruoan ohessa neuvolan ohjeiden mukaisesti.

Jatka

Opi tuntemaan lapsesi ruokailutottumukset ja ymmärtämään häntä ruokailun aikana

Kaikki vanhemmat ovat joskus huolissaan lastensa syömisestä. Tämän vuoksi ruokailutilanteista voi joskus tulla ahdistavia iloisten sijasta. Lapsi kyllä aistii vanhempien tunteet. Kun lapsi ymmärtää, miten sinä vanhempana haluaisit hänen toimivan ruokapöydässä, hän saattaa haluta osoittaa oman tahtonsa. Yksi helpoimmista tavoista on kieltäytyä. Se ei välttämättä tarkoita, että lapsi ei olisi nälkäinen. Tarkkaile ja tulkitse lapsen tunnetiloja. Kun lapsi ei osaa puhua, se on vielä tärkeämpää. Mitä lapsesi yrittää ilmaista?

Mitä lapsen protesti oikeasti tarkoittaa?

Jos olet tietoinen siitä, että ruokailuhetket ovat yksi tehokkaimmista tilanteista lapselle osoittaa omaa tahtoaan, voit antaa lapselle mahdollisuuden osallistua ja näyttää tahtonsa rakentavalla tavalla.

Jossakin iässä lapsen on vaikeaa valita, jos vaihtoehtoja on liikaa. Riidat voi välttää valitsemalla lapsen puolesta tai antamalla vain kaksi vaihtoehtoa. Haluatko kurkku- vai porkkanatikkuja? Aikuisen on myös hyvä antaa lapsen päättää syömisestään jossakin määrin. Jos lapsi haluaa leivän ilman reunoja, leikkaa reunat pois. Älä riitele pienistä asioista, vaan yritä mieluummin kohdata lapsen itsenäistymiskehitys. Kun lapsi saa osallistua ja jossakin määrin päättää asioista, hänen itsenäisyytensä kehittyy ja hän tuntee iloa siitä, että voi päättää ruokailutilanteista. 

Lapsen ruokailu ja ruokatottumukset

Älä pelkää suuttumusta

Vaikka kotinne ilmapiiri olisi kuinka harmoninen ja vaikka kohtaisit lapsesi kaikki tarpeet täydellisesti, lapsi suuttuu toisinaan. Aivan kuten aikuinenkin, lapsi tekee suutuspäissään kaikenlaista – esimerkiksi jättää syömättä, vaikka on nälkäinen. Kiukun tunteminen on tärkeää, ja yhtä tärkeää on pystyä päästämään tunteesta ja antaa tilanteen mennä. Toisinaan on parasta antaa kiukun laantua ja antaa lapsen syödä rauhoituttuaan kuin yrittää saada raivon vallassa olevaa lasta syömään.

Olisi hyvä, ettei ruokailuhetkistä muodostu tahtojen taistelua ja tunnepitoista draamaa. Siinä ei ole kyse voittamisesta. Suhtaudu lapsen tahdonilmauksiin mieluummin terveinä merkkeinä itsenäistymisestä. Mieti itseäsi: miten reagoisit, jos joku jankuttaisi sinulle samalla tavalla, kun itse selkeästi osoitat, ettet halua jotakin.